Saavutus

"Juoksen niin nopeasti, kuin jalkani minua pystyvä kuljettamaan. Se ei saa päästä karkuun. Ei tällä kertaa.
Näen sen jäljet maassa ja ympärillä olevissa puissa. Se on raapinut haavoittuneena kuusien kaarnaa ja kaatanut muutaman kitukasvuisen koivun. Ympärillä oleviin puskiin ja sammalmättäisiin on roiskunut sen verta.
Näen vilahduksen maahan pudonneesta nuolenpuolikkaasta. Ampumani nuoli on siis katkennut. Nyt se ei saa sitä irti ja aiheuttaa enemmän vahinkoa itselleen." Otan hörpyn tuopistani ja puhallan ilmaa suupielestäni.



"Loikkaan kaatuneen männyn yli ja pääsen metsäaukealle. Sydämeni lyö tahtia hitaasti pysähtyvälle liikkeelleni.
Kun viimein pysähdyn, alan kuunnella metsän hiljaisuutta. Metsäaukean korkea heiniin laskeutunut aamukaste kimaltelee nousevan aurigon valossa. Kuulen käen kukkuvan. Muuta ääntä ei kuulu. Lyön keihääni maahan pystyyn.
Otan varovaisesti askeleen eteenpäin, sitten toisen ja kolmannen. Jokin on vialla. Se ei voi kadota noin vain.
Näen heinään muodostuneen polun, jonka on saanut aikaan jokin suuri eläin. Pienet määrät verta aamukasteen seassa viittaavat myös saaliini kulkeneen tästä.
Sydämeni hakkaa yhä lujempaa. Hengitykseni on nyt tasainen ja olen valmis mihin tahansa." Nojaan hieman taaemmas ja annan takkatulen lämmittää vanhoja luitani.



"Yhtäkkiä kuulen voimakkaan karjunnan. Se kuuluu suoraan edestä. Heinikosta kohoaa ruskeaturkkinen karhu takajaloilleen.
Se karjuu takoen rintaansa ja riuhtaisee vieressään olevan keskenkasvuisen männyn maihin.
Nostan jouseni ja asetan nuolen jänteelle. Vapautan nuolen ja se halkaisee ilman.
Ammus osuu suoraan karhun vatsaan. Se ei ollut tarkoitutettu paikka. Tuuli muutti nuolen lentorataa liikaa.
Karhu lähtee kivun aiheuttaman raivon vallassa minua kohti. Maa tömisee ja tärähtelee karhun massan alla.
Nappaan vyöltäni nopeasti veitsen ja viskaan jousen maahan. Nyt ei ole aikaa uuteen ammukseen.
Karhu saavuttaa minut ja halkoo ilmaa moukaria muistuttavalla tassullaan.
Heittäydyn karhun vasemmalle sivulle ja isken puukon sen kylkeen. Se ei ollut tarpeeksi vahva lyönti, puukkoni vääntyy karhun paksuja luita vasten. Veitseni lipeää otteestani.
Villin raivon vallassa karhu kääntyy ympäri ja vapauttaa murskaavan lyönnin minua kohti. Ehdin väistää sen, mutta se maksaa minulle.
Karhun kynnet raapaisevat käsivarteeni syvät haavat. Pyörähdän takaperin maasta seisomaan ja alan juosta pakoon niin lujaa kuin vain kykenen. Karhu lähtee takaa-ajoon karjuen pelkoa kylväen." Otan taas huikan sulavasti.


"Tässä vaiheessa, metsästäjästä tulee saalis. Ihminen ei kykene taisteluun karhua vastaan, ilman aseitaan.
Menetin jo jouseni ja veitseni, jäljellä on enää keihääni, jonka olin aikaisemmin lyönyt maahan.
Juoksen niin lujaa kuin vaan pääsen. Erotan vain heikosti metsäaukion laidalla seisovan keihääni, josta roikkuu punainen liina.
Karhu puuskuttaa aivan minun perässäni ja tunnen maan tärinästä, että se ei ole kuin muutaman jalan päässä minusta.
Juoksen kohti keihästäni ja nappaan sen maasta heti kun pääsen sen luo.
En käänny ympäri vaan juoksen vieläkin pakoon. Tarvitsen suojaa karhua vastaan. En pärjää aukealla.
Juoksen takaisin metsän siimekseen ja pujottelen puita niin hyvin kuin pystyn.
Yhtäkkiä tunnen suuren kivun selässäni. Kolme polttavaa haavaa saavat minut huutamaan tuskasta.
Lennän maahan iskun voimasta, mutta käännän kehoani ympäri jo ilmassa. Nostan keihääni ylös ja tuen sen maata vasten.

Keihäs uppoaa syvälle karhun rintaan. Keihäs murskaa eläimen rintalastan, halkaisee sydämen ja tulee karhun selkäpuolta ulos.
Karhussa on vielä sen verran mehua, että se raapaisee naamani auki. Nenäni murtuu ja veri peittää näköni.
Tunnen karhun painon keihääni päällä ja kuinka se alkaa pian kallistua minun päälleni. Käännän keihään kaikilla voimillani sivuun ja karhun ruho kaatuu maahan viereeni." Otan viimeisen huikan ja röyhtäisen miehekkäästi.

"Kaadoin viinaa haavoihini ja sidoin ne vaatteenpaloilla. Leikkasin karhun tassun irti ja nyljin sen. Tassun otin muistutukseksi siitä, mikä melkein tappoi minut. Karhun turkin taas otin muistutukseksi siitä, että minä tapoin sen. Jo vuodet se karvaturri on aiheuttanut minulle unettomia öitä. Mutta nyt, minä nukun sen turkin päällä kaikki ne yöt, jotka se vei minulta." Heitän kolikon baarimikolle ja nousen tiskin vierestä. "Kiitos oluesta ja kuuntelijoista."

Astelen ulos ovesta hitaasti ja suljen oven. Ulkona sataa taas. Normaali sää näin syksyllä, onhan sitä pahempaakin koettu.